Junarata on meillä nyt ehdoton hitti. Jokapäivä. Monta kertaa päivässä.
Punajuurikiusausta olen halunnut tehä jo pitemmän aikaa. Oli ihan hyvää,
kaipasi ehkä jotain kaveriksi.
Mainitsinko jo, että kokeilin uudestaan tehdä ne housut. Onnistuivat! Ovat käyttökelpoiset. Ompelin ekaa kertaa jotain oikein käyttökelpoista. Jeee. Lahkeiden kuminauhat olisivat voineet olla kireämmällä, mutta muuten ovat hyvin istuvat pojalle.
Kun otin housut jalasta irralliseen kuvaukseen tuli iso "EIIIIII!!!" huuto. Ottokin tykkää.
Äitikin tykkää. Minä onnistuin! Onnistuin vihdoinkin! Nyt haaveissa olisi oppia tekemään ihan peruspaitoja. Jospa se ompelu-kärpänen purisi tässä joskus taas uudelleen.
Koneen säädötkin ovat vihdoin kohdillaan. Katsokaa tätä jälkeä! Ei näytä yhdeltä suoralta lankaviivalta enää. Siinä on tikkejä - TIKKEJÄ!!!
Mainitsinko myös, kuinka innoissani olen? :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti