Kelin puolesta on lähinnä tuntunut keväältä. 

Onneksi on pimeää niin ei tajua puuttuvaa lunta. 

Olo on kuin pienellä kakaralla. Into pinkeenä. 

Joulumieli ei onneksi ole kadonnut.

Tää sai joululahjoista parhaimman; rempparojuttoman yläkerran ja kellarin. Sai matot lattialle. Joulun jälkeen sitten pikkuhiljaa koitetaan tehdä viimeisiä hyllyjen kiinnityksiä ja sisustuksen loppusilauksia niin päästään asumaan kokonaan uuteen kerrokseen. 

JIPPII! Yksi kerros rempattu. 

Tekisi mieli tehdä kuten formulakuskit.

Herkullista joulumieltä!

Joulutunnelmia

Joulukorttien hypistelyä. 

Äidin sydän sulaa lasten tekemien joulukorttien edessä. 

Pojan kartonki tonttu on maailman sympaattisin ja 

tytön tontun nenä tuo hymyn huulille.

Enkelikellon kilinää ja hyasintin tuoksua. 

Kyllä se joulu tulee, mustasta maasta huolimatta. 

Kovasti sitä jo odotetaankin, neljä päivää vain oloa, ilman kiirettä, ilman töitä. Tunnelmasta nauttien.

Kaikista suurin joululahja tämän talon emännälle oli kuitenkin sähköjen kytkentöjä vaille valmis yläkerta. Tämä onnellisena siivoaa työkaluja ja remonttipölyä pois. On tätä jo odotettukin!

Piparkakkutalo

Tänä vuonna koristimme kiireisen perheen piparkakkutalon. Valmiit osat vaan kaupasta ja koristelemaan ja kasaamaan. Lapset saivat kaksi seinää kumpikin ja allekirjoittanut katon. En voisi olla tyytyväisempi tulokseen. Talo pääsi koristamaan 

uuden keittiönhyllyn päällystä.

Tänään tämä siivoaa yläkerrasta remonttirojun pois.

En saata olla hymyilemättä.

Kuistin joulu

Kuistin joulu rupeaa olemaan valmis ja 

tää tykkää kuistista melekosesti.

Mitäpä tuumit?

voihan hitsinpimpulat

Valo ja kalpeat kakarat innostavat kuvaamaan. 

Tämä maanantai maistuu aivan nakkikeitolta 

ja pieneltä kohmeudelta.

Lunta tuli, sitten se meni ja nyt sitä tuli vähän taas. 

Älä enää mene pois, jookos?

Missasin aamun Toljanterin.

"Voihan hitsinpimpulat!", sanoisivat lapset.

Eräs iltapala keskustelu

O: "Miten se mehu osaa tulla pois mahasta, 

kun siellä on niin pimeää?"

Allkirjoittanut: "Sillä mehulla on semmoinen reitti, 

jota pitkin se kulkee."

S: "No mites se kakka näkee tulla ulos?"

P: "Jos sillä on taskulamppu?"

S: "No eikä oo! Ei sillä kakalla ole käsiä!"

Hohhoijakkaa

Täällä on saatu jo vähän laitettua joulua. Verhot olen saanut vaihettua ja jo muutaman tonttu ja enkeli on joukkoomme eksynyt. Joulukalenterikin on päässyt seinälle. Samoin joulusukka, johon joka aamu tonttu on jotain käynyt tiputtamassa. Tähän asti sieltä on putkahtanut Miina ja Manu -kirja, Filmtownin lahjakortti, suihkusaippuaa ja tänä aamuna karkkirasiat. Lapset ovat olleet haltijoissaan ja herätyksetkin sen mukaisia (5:50, 5:40, 5:30, 6:00). Jouluaattoaamuna herätäänkin sitten jo kolmelta?

Remontti kiukuttaa ja turhauttaa. Yleensä olen jo kunnon joulumielellä, mutta nyt ei vain huvita. Kaikki siivoomiset ja muut odottavat remonttia. En näe järkeä hinkata paikkoja ennenkuin puramme kaikki työkoneet, työkalut, listanpätkät, purut, pahvit ja pensselit tuolta ylhäältä. Sieltä tulee sitten ihan järkyttävä sotku, kun niitä vie paikoilleen. Tällähetkellä ei odota edes koko yläkertaan pääsyä. Odottaa vain valmistumista. Olkoonsa vaikka tyhjillään koko joulun, kuhan olisi yläkerta ja kellari remonttisotkuton. Ei olisi enää remonttissa paljoa, mutta aika on meillä nykyisin hyvin kortilla valitettavasti, kun tää matami on töissä. Ihan pyllystä sanon minä! Valmistu jo! Mutta sepä tässä talossa asuessa on totta, että hätiköidä ei saa ja joskus remontit vain viivästyvät.

Hohhoijakkaa. 

Pyllystä sanon minä!

1. adventti

-leivoimme pipareita ja torttuja

-appiukko ja isäntä saivat yhden peräkärrillisen 

remonttijätettä kasaan

-sisarpaneelit ovat nyt paikoillaan

-laitoimme jouluvalot

-ihastelimme pyryä ja kaupungin hiljaisuutta

-kasasimme joulutunnelmaa

Maanantai aamu lähtikin jo melko valkeana käyntiin, 

verrattuna edelliseen iltaan.