Piparkakkutalo

Tänä vuonna koristimme kiireisen perheen piparkakkutalon. Valmiit osat vaan kaupasta ja koristelemaan ja kasaamaan. Lapset saivat kaksi seinää kumpikin ja allekirjoittanut katon. En voisi olla tyytyväisempi tulokseen. Talo pääsi koristamaan 

uuden keittiönhyllyn päällystä.

Tänään tämä siivoaa yläkerrasta remonttirojun pois.

En saata olla hymyilemättä.

Loma starttasi

Eilen alkoi loma. Ennen lomaa eräs arska-ilta lasten uidessa isäntä naputteli leikkimökin huopakaton valmiiksi. Taas yksi projekti valmiina.

Viikonloppu meni mukavasti kahtena iltana saunoessa ystävien kanssa. Sunnuntaina suuntasimme vanhemmilleni ja juhlimme ennätyskorkealla mansikkakakulla Saimin nimipäiviä. Kävimme myös kylän kesäkirpparilla, josta mukaan eksyi pelastusliivit 2 euron hintaan ja koroke istuin vitosella. Otto halusi testata istuinta heti mansikan haku matkalla. Porukoilta eksyi mukaan 10kg mansikkaa, metsästä viisi litraa mustikoita, mummoltani perinönä luvatut lampunvarjostimet, mummon ja papan vanha pihakeinun runko ja heinäseipäitä, joista tarkoitus rakentaa vatuille tuet.

Eilen tyhjensimme lasten huoneen ja remontti alkoi. Alkuperäinen omistaja oli vissiin ennakoinut tulevaa, kun tapetin alta löytyi ihan teksti, mistä aloittaa.

Villasukat valmistuivat d-vitamiini putelin kanssa vietäviksi Oton kummipariskunnan uudelle tulokkaalle.

Aika hyvin käynnistynyt loma.

Psst. Kävin tänään myös töissä huhuilemassa. Minulla on peräti 24 lomapäivää käyttämättä. Niinpä syyskuussa aloitan työt mukavasti lomalla. Kyllä kelepoo!

Leivotaan!

Olen alkanut leipoa lasten syntymäpäiville. Suklaakakkupohjaa, tavan kakkupohjaa, daim-muffinsseja ja porkkanakakkua. Porkkanakakkuja tein toista satsia, kun loppui minimuffinssi-vuuat. Länttäsin sitten loput taikinat tavan muffinssipellille ja miten tasaisia, matalia ihania minikakkuja syntyikään. Nyt kutsumaan kaikki kahville, jotta saan syötettyä rumat, pienet ja olemattomat porkkanakakut pois, jotta voin tehdä lisää näitä tasaisia, ihania, littanoita kiekkoja. Voi tätä naisena olon vaikeutta!

Pitkään kesti leikkimökki puhtaana. Nooh, koitan aatella, että saahan se lasten jälki näkyä.

Tekisi mieli soittaa tuohon numeroon, että "HAH, ostin luuris!"

Vaikkei numero ole tuskin enää käytössäkään.

Puhelin mökkiin 2e. Sarviksen iso tarjotin eurolla ja niitä ihania pyöreitä, litteitä, täydellisiä, pieniä porkkanakakkuja! Alla ohje, tämä on yläaste-ajoilta.


MAUSTEINEN PORKKANAKAKKU

2 munaa
1½ dl sokeria
3 dl porkkanaraastetta
1 dl rypsiöljyä
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vanilliinisokeria
1 tl kanelia
1/4 tl inkivääriä
1/4 tl jauhettua neilikkaa


Kuorrutus:
100g maustamatonta tuorejuustoa
125g maitorahkaa
1-1½ dl tomusokeria
1 tl vanilliinisokeria


Raasta porkkana hienoksi. Sekoita jauhojen joukkoon leivinjauhe ja mausteet. Vatkaa munat ja sokeri valkeaksi vaahdoksi. Sekoita munavaahtoon öljy ja porkkanaraaste. Kaada joukkoon jauhoseos, älä sekoita liikaa ettei taikina sitkisty. Jaa taikina muffinssivuokiin tai kaada pieneen vuokaan. Paista 200asteessa 10-15 minuuttia tai kunnes kakku on saanut väriä. Jäähdytä kakku ja valmista kuorrutus. Sekoita kuorrutuksen kaikki aineet kulhossa tasaiseksi. Levitä kuorrutusta paksu kerros kakun pinnalle.

NAUTI!

Pipoa ja Puolukkaa

Neuloin tässä jokunen aika sitten itselleni pipon. Kokeilin ekaa kertaa tehdä ihan sukkapuikoilla pipon. Edellinen keltainen piponi on vähän liian löysä, joten vähensin silmukoita. Tulikin liian kireä.

Äh!

No jospa Otto tykkäisi ja pitäisi ja sopisi. Hieman on kireä Otollekin, nää tosin löystyy aina käytössä.

 "En tykkää" ja heitti lattialle.

Äh.

Tänään siskoni synttäreitä vietetään. Saapuivat Lahdesta kyläilemään porukoilleni ja lupasin äitilleni hoitaa kakkupuolen. Puolukka-piirasta Kinuskikissan tapaan. Keitin kondensoidun maidon jo eilen ja kakku kasaantui nopeaan - meni alle puoli tuntia lasten kera. Yksin jos olisin saanut tehtyä, alle 20minuuttia olisi riittänyt. Nopea vierasvara siis. Pitää illalla kommentoida, miltä maistui. Jos puolukasta ei tykkää voi käyttää mitä marjoja tahansa.

Piirakan kuvaa katsellessa on ihan sellainen olo, kuin olisin hyppytornista hypännyt piirakkaan. 

Hassu kulma kuvassa.

DuBlo-everest

Lauantaina aamun varhaisella Perttu lähti pilkille kera kaverinsa. Neljään tuntiin ei tullut sintinsinttiä, mutta viimeinen puol tuntinen ennen lähtöä toi yhteensä puoli kiloa ahvenia. Taioimme ihka ensimmäisen kalakukkomme. Maistui aivan äidin tekemältä.

Sunnuntaina saapuivat appivanhemmat. Maailman suurin junarata rakentui, nojatuolin taakse ilmestyi nukkekoti ja yläkerran keittiö sai paneelikaton. Lisäksi syötiin paljon remonttiruokaamme eli pannaria.

Tänään valloitettiin duBlo-everest.

Ehkä en ollutkaan ihan valmis vielä töihin.