31. lokakuuta 2010

Isänmaan toivot

Kaikkien aikojen komedia, joka jaksaa naurattaa edelleen, josta edelleen kaivelen pätkiä netistä ja hihittelen on Isänmaan toivot. Sarja tuli aikoinaan neloselta muistaakseni neljän tuotantokauden verran. Tänä aamuna sain lukea, että se vihdoinkin tulee DVD:nä! 11.marraskuuta taisi olla ilmestymispäivä.

Tuskin maltan odottaa!!!

Siihen mennessä vähän parhaimpia paloja: http://www.youtube.com/watch?v=tL0OSmez25I

28. lokakuuta 2010

Muutoksia ja uusi perheenjäsen


 Väliaikaset ratkaisut ottavat joskus pattiin. Joskus vain hetken ajan ja se unohtuu taas ja joskus se käy ylitsepääsemättömäksi. Meidän eteinen oli ennen kolmessa eri paikkaa. Kenkätelineitä oli kuistilla, tässä välitilassa ja sitten ihan sisällä käytävällä oli vielä naulakko. Naulakko näkyi suoraan olohuoneeseen ja tottakai olin takkeja suoristamassa ja laittamassa jatkuvasti paremmin, koska kaaos näkyi jatkuvasti olohuoneeseen.

Eräs aamu sitten tilanne kävi liiaksi, olin ajatellut aina eteistä heti kuistin jälkeen olevaan tilaan ja asian mielessäni plärännyt niin, että sitten kun kaikki on laitettu ja sähköt vedetty (samassa tilassa sähkökaappi) sitten voimme tilan tapetoida ja laittaa ja ostaa pienet eteiskalusteet siihen. Tuskaisena aamuna rupesin silmälläni mittaamaan pitkän naulakon pituutta ja ikkunan viereistä seinää - SE MAHTUISI SIIHEN! Kenkätelineiden siirto alas ja Perttua huutamaan siirtämään naulakko. Nyt meillä on sitten vain ja ainoastaan yksi eteinen. IHANAAAA! Eikä se maksanut mitään.

Miinuksia tässä tosin on muutama:
-tuoli on liian syvä tilaan, kellarista löytyy penkki joka tarkoitus maalata tilalle
-peili ja vanha puhelinpöytä ovat edelleen oven takana käytävällä mutta peili on liian suuri ja puhelinpöytä liian syvä, nämä jäävät nyt vielä toistaiseksi muhimaan mietintöihin, miten toimisi parhaiten.



Eilen meille tuli uusi perheenjäsen läheisestä kierrätyskeskuksesta. Yksi kahva puuttuu ja kaappi vaatii vähän kunnostusta, mutta silti se on kaunis kaappi. Jos emme löydä kolmatta kahvaa on mietinnässä laittaa keskimmäiseksi oveksi maitolasi - olisiko hullumpi idea?

Kaappi vielä hakee paikkaansa, väliaikaisesti on tuossa käytävällä kunhan saadaan sipaistua se ring removerilla ja haettua sille paikka. Minusta olisi ihana tv-kaappi kun saisi soittimet ja digiboxit kaappiin piiloon, mutta mitenkä ihmeessä saisimme sen olohuoneeseen mahtumaan?

Tämän tapaiset kirjahyllyt/kaapit kun vielä saisi olkkariin niin a-v-o-t-!

Kyläilyjä

 Viikko sitten keskiviikkona meille tuli vieraita Tampereelta asti, tottakai piti pitää vohvelikestit. Innokkaita vohveleiden odottajia. Välillä toivoisi asuvan lähempänä, että näkisi useammin. Sitten koitan ajatella, että nämä pienet hetket vaalii sydämeensä paremmin ja nauttii niistä tuhannen verroin enempi. Hyvin maistu vohvelit!

Lauantaina suuntasimme katsomaan reilun viikon ikäistä siskoni poikaa ja kummityttöämme. Lapset aamusta autoon ja menoksi. Pieni, vauvalta tuoksuva pakkaus meitä odotti. Ei sitä aina muistakkaan, että ne ovat joskus noin pieniä olleet.
Martta oli serkuista innoissaan ja kuulemma seuraavana päivänäkin oli huudellut Oton perään. Kotimatka sujui hyvin lasten nukkuessa ja kotona sai suurinpiirtein kantaa sänkyyn nukkumaan ja horottivat seittemään asti. Ihmeen helposti meni päivän reissu, vaikka ajokilometreja kertyikin yli 600km - voisi käydä useamminkin!




 Sunnuntaista sitten tulikin meidän lauantai. Tehtiin pitsaa, syötiin karkkeja ja käytiin saunassa. Leppoisa viikonloppu oli kerrassaan.

20. lokakuuta 2010

19. lokakuuta 2010

Ai mikä neulomiskuume?

Tekee mieli edelleen vain neuloa, neuloa ja neuloa. ideoita päässä vielä toinen mokoma. Eniten olen ihmetellyt, ettei hartiat ole tuleet kipeiksi - olenko vihdoin löytänyt oikean asennon neuloa?
Tänään luvassa sadepäivä, saapi vain neuloa, mahtavuutta se!



...ja muistin juuri, että tästä puuttuu yksi pipo. 

14. lokakuuta 2010

Joko se iski...

Kaverini kävi tänään teellä ja kertoi vierailleensa kuolaamassa Jotexin sivuilla joulukamoja. Kelin kunniaksi annoin itselleni luvan käydä kurkkaamassa...



 ...ihan vähän vain....





Ja nyt minulla on tunne, että joulusta ei tule mitään ilman näitä. Että nyt olisi heti saatava jouluvalot ikkunaan ja tonttuja esille. Nyt se sitten jo iski - joulunodotus.
Ehkä tyydyn kohta askartelemaan pakettikortteja tai joitain pieniä joulukoristeita tyydyttämään pahimmat jouluhimoni. Mitenkäs teillä, joko odotatte joulua?

Hiljaiseloa

Tämä eukko meni ihan sekaisin, kun soiteltiin ja pyydettiin työhaastatteluun. Tiistaina jännitettiin niin, ettei neulomaan pystynyt, kun kädet niin tärisivät. Haastattelu meni hyvin ja olo oli varma, kuitenkin sain eilen sähköpostin, jossa kerrottiin, ettei sinua ole valittu tehtävään. Aika tylyä. Miksi en kelvannut?

Iloisempia uutisia oli kuitenkin aamulla luvassa, kun ollaan jännätty siskon vauvan syntymistä. Tänään kahdeksan maita aamusta saivat lapsemme toisen serkkunsa ja minusta tuli samalla tuplatäti! Poika tuli (arvasin!!!!), ja painoa hällä melkein neljä kiloa ja pituutta 52cm. Onnea siskolleni perheineen. Ja tervetuloa uudelle suvun jäsenelle, aikamoiseen lumimyräkkään synnyitkin!

Ja näin siinä vain aina käy, että 

elämä jatkuu 


ja hyvä niin.


Vähän saatan suklaata kyllä viikonloppuna lohdutukseksi syödä.

Hyvää loppuviikkoa!

9. lokakuuta 2010

Mättöä

 Jos itse et pääse ravintolaan,
 silloin ravintolan pitää tulla sinun luoksesi.

NAM!

7. lokakuuta 2010

Siivouspäivä


  Meillä on aina siivouspäivä torstaisin. 


  
Tapa on napattu Pertun kotoa, on mukavaa perjantaina käydä vain kaupassa ja jää koko
viikonloppu vapaaksi. 

 

  
Ei tarvitse siivota.


Pidän siitä kun tavarat ovat ojennuksessa, paikoillaan ja järjestyksessä. Pidän puhtaudesta. Minusta on mukavaa kun kengät on ojennuksessa tai kirjat hyllyssä siististi. Tai kun ei ole muruja pöydän alla. Hetken voi taas ihastella siisteyttä, ettei ole pölyä kirjahyllyn päällä tai matolla ei ole roskia ja että lelut on ojennuksessa. Illalla saankin jo sitten huomata, että taas on leivänmuruja pöydän alla. Se kun vain kuuluu lapsiperheen arkeen, ne murut. 

Noh, ainakin vessa tuoksuu hetken aikaa hyvältä.

Kassialma





Eiliseltä pikaiselta kirppistelyltä löysin itselleni (taas) kassin. Ihana mummokassi, joka muistuttaa hieman vanhan ajan lääkärinlaukkua. Minulla on joku laukkuhöperyys, koska en voi vastustaa vanhoja mummokasseja. Kaikkia en suinkaan käytä, vain muutamaa. Mutta tätä on ehkä testattava seuraavalla aikuistenviihtymisreissulla.

Eilen Perttu mietti ääneen, että miksi naisella on aina kassi ja miksei se koskaan unohdu minnekään. En keksinyt muuta perustelua kuin tunkea lompakon, avaimet, kännykän, astmapiipun, nenäliinat ja muut välineet perstaskuihini ja kysyä, että näyttääkö nyt hyvältä. Miksihän muuten naisilla on aina käsiveska? Unohtamisen perustelin sillä väitteellä, että käsilaukku on vähän sama homma kuin vaikka sormus. Jos se on sormessa sitä ei huomaakkaan, mutta jos se siitä sormesta puuttuu, sen huomaa ja tuntee ja kokoajan on jotenkin hassu olo. Ehkäpä se kassialmaus kuuluu vain naisen luontoon, ehkäpä emme osaa kävellä muuten kuin yhtä kättä huitoen kassin ollessa toisessa. Ehkäpä se tasapaino sitten horjuu jos sen veskan ottaa pois. Tiedä häntä.

Tänä aamuna puntari näytti -5kg. Palkinnoksi itselleni farkut, jotka ovatkin jalassa kuvassa. Vielä olisi toinen vitonen matkaa kokoon ennen lapsia, mutta hiljaa hyvää tulee. Olen innoissani.

5. lokakuuta 2010

Sunnuntai



Sunnuntaina käytyämme kyläilemässä porukoillani, saimme tuomisiksi kaksi kuhaa, joista toinen päätyi pakkaseen ja toinen savustettavaksi. Voi sitä keliä ja aurinkoa. Valtasi pitkästä aikaa kuvausinto.

















Eikun syömään!

Puikoilta on valmistunut vaikka mitä. Pää täynnä ideoita, joihin ei kädet ja aika riitä. Paljon valmistuu vain puolikkaita, kun pitää jo päästä tekemään seuraavaa. Tästä ei vissiin hyvää seuraa? Kuvassa harmaat sukat purosta, seiskaveikasta lapaspari, jotka tarvitsisivat vielä puolisonsa, takana syntymässä pipo. Ja miljoona miljoona muuta ideaa odottaisi päässä. Syksyn perustauti siis vaivaa, neulomishulluus.

Meinaan nyt siirtyä tänne, sain blogin ulkonäön niin kivaksi ja muutenkin on hiukkasen monipuolisempi sekä helppokäyttöisempi blogi. Toivottavasti vanhat lukijat löytävät vielä tänne.